Digitaalinen identiteettilompakko 2026: Opas EU:n digilompakkoon Suomessa

Digitaalinen identiteettilompakko 2026: Opas EU:n digilompakkoon Suomessa

Sisällysluettelo

Vuoden 2026 lopussa jokaisen EU-jäsenvaltion on tarjottava kansalaisilleen digitaalinen identiteettilompakko — ja Suomi on yksi edelläkävijöistä tässä murroksessa. EUDI-lompakko (European Digital Identity Wallet) muuttaa perustavanlaatuisesti tapamme tunnistautua, jakaa henkilötietoja ja asioida niin julkisten kuin yksityisten palveluiden kanssa. Mutta mitä digitaalinen identiteettilompakko oikeastaan tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle? Miten se eroaa nykyisistä pankkitunnuksista? Ja miksi sinun kannattaa kiinnostua siitä jo nyt?

Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää digitaalisesta identiteettilompakosta: miten se toimii, mitä sillä voi tehdä, miten se suojaa yksityisyyttäsi ja kuinka se muuttaa arkeasi vuonna 2026 ja sen jälkeen. Olemme koonneet yhteen tuoreimmat tiedot maaliskuulta 2026, jotta saat selkeän ja luotettavan kuvan tästä merkittävästä muutoksesta.

Mikä on digitaalinen identiteettilompakko (EUDI)?

Digitaalinen identiteettilompakko on EU:n laajuinen mobiilisovellus, jonka avulla voit todistaa henkilöllisyytesi, säilyttää virallisia asiakirjoja ja tunnistautua palveluihin turvallisesti — sekä verkossa että kasvokkain. Kyseessä on osa EU:n uudistettua eIDAS-asetusta (eIDAS 2.0), joka astui voimaan toukokuussa 2024. Asetus velvoittaa jokaisen jäsenvaltion tarjoamaan vähintään yhden digitaalisen identiteettilompakon kansalaisilleen vuoden 2026 loppuun mennessä.

Suomessa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vastaa kansallisen EUDI-lompakon kehittämisestä. Hanke käynnistyi 26. huhtikuuta 2024, ja lompakon on määrä olla käyttövalmis 31. joulukuuta 2026 mennessä. Pilottiohjelma päättyi syyskuussa 2025, ja maaliskuussa 2026 kehitystyö on edennyt beta-vaiheeseen.

EUDI-lompakon keskeiset ominaisuudet

Digitaalinen identiteettilompakko tarjoaa useita käytännön toimintoja:

  • Sähköinen henkilöllisyystodistus (eID) — todista ikäsi ja henkilöllisyytesi digitaalisesti
  • Mobiiliajokortti (mDL) — tallenna ajokorttisi lompakkoon (odottaa EU:n ajokorttidirektiivin hyväksyntää)
  • Sähköiset attribuuttitodistukset — jaa vain tarpeelliset tiedot, kuten ikä tai kotipaikka
  • Digitaalinen allekirjoitus — allekirjoita asiakirjoja sähköisesti laillisesti sitovasti
  • Rajat ylittävä tunnistautuminen — käytä lompakkoasi kaikissa EU-maissa

Miksi digitaalinen identiteettilompakko on tärkeä juuri nyt?

Elämme keskellä digitaalisen identiteetin murrosta. Nykyinen järjestelmämme — jossa tunnistaudumme pankkitunnuksilla, kannamme muovisia henkilökortteja ja täytämme lomakkeita — on syntynyt ajalta ennen älypuhelimia. Digitaalinen identiteettilompakko ratkaisee useita arjen ongelmia kerralla.

Ensinnäkin lompakko yksinkertaistaa tunnistautumista. Sen sijaan, että tarvitset eri tunnuksia eri palveluihin, yksi lompakko riittää. Toiseksi se parantaa yksityisyyttäsi: voit todistaa olevasi täysi-ikäinen jakamatta koko henkilöllisyyttäsi. Kolmanneksi se toimii kaikkialla EU:ssa — matkustaessasi Viroon tai Espanjaan voit käyttää samaa digitaalista identiteettiä kuin kotona Suomessa.

DNA:n Teknologiatrendit 2026 -raportin mukaan digitaalinen infrastruktuuri on noussut yhteiskunnan perusrakenteeksi, ei enää pelkäksi kehittämisen kohteeksi. Identiteetistä on tulossa palveluja ohjaava peruskerros, joka yhdistää turvallisen tunnistamisen, luotettavan tiedonvaihdon ja sujuvan käyttäjäkokemuksen.

EUDI-lompakon aikataulu Suomessa ja Pohjoismaissa

Digitaalisen identiteettilompakon käyttöönotto etenee eri tahtiin eri Pohjoismaissa. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla valmiina EU:n asettamaan määräaikaan mennessä, mutta myös muut Pohjoismaat etenevät omilla aikatauluillaan.

Pohjoismaiden EUDI-aikataulu

MaaVastuutahoAikatauluTila (maaliskuu 2026)
SuomiDigi- ja väestötietovirasto (DVV)Joulukuu 2026Beta-vaihe käynnissä
TanskaDigitaliseringsstyrelsenKevät 2026 (vaihe 1: AltID)Ensimmäinen vaihe julkaisuvalmis
RuotsiDIGG (Myndigheten för digital förvaltning)Joulukuu 2026Kehitysvaihe
Norja (ETA)DigitaliseringsdirektoratetJoulukuu 2027Suunnitteluvaihe
ViroRIA (Riigi Infosüsteemi Amet)Joulukuu 2026Pilottiohjelma käynnissä

Suomen kansallinen hanke jakautuu useisiin vaiheisiin. DVV:n pilottiohjelma päättyi syyskuussa 2025, ja toiminnallinen työryhmä jatkaa työtään 30. kesäkuuta 2026 asti. EU:n laajuiset suuret pilottihankkeet (Large-Scale Pilots) käynnistyivät jo huhtikuussa 2023, ja niiden toinen vaihe alkoi vuonna 2025 — mukana on yli 350 organisaatiota 26 jäsenvaltiosta sekä Norja, Islanti ja Ukraina.

Miten digitaalinen identiteettilompakko eroaa pankkitunnuksista?

Suomalaiset ovat tottuneet vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen pankkitunnusten ja Suomi.fi-tunnistautumisen kautta. Luottamusverkosto (Finnish Trust Network) on toiminut hyvin kansallisesti, mutta sillä on selkeitä rajoituksia, jotka EUDI-lompakko ratkaisee.

OminaisuusEUDI-lompakkoPankkitunnukset / Luottamusverkosto
Maantieteellinen kattavuusKoko EU/ETA-aluePääosin Suomi
ToiminnoteID, attribuutit, allekirjoitus, mDLTunnistautuminen, allekirjoitus
MyöntäjätDVV, Poliisihallitus, TraficomPankit, viranomaiset
Valikoiva tietojen jakoKyllä — jaa vain tarvittavat tiedotRajoitettu
MobiiliajokorttiKyllä (tulossa)Ei
Hinta käyttäjälleIlmainenIlmainen (pankin asiakas)
VelvoittavuusEU-asetus — pakollinen vuoden 2026 loppuun mennessäVapaaehtoinen, laajasti käytössä
Offline-käyttöKyllä — lähitunnistautuminenEi

Tärkeä ero on valikoiva tietojen jakaminen. Nykyisillä pankkitunnuksilla tunnistautuessasi palvelu saa yleensä koko henkilöllisyytesi — nimen, henkilötunnuksen ja muut tiedot. Digitaalisen identiteettilompakon avulla voit todistaa esimerkiksi vain sen, että olet yli 18-vuotias, jakamatta syntymäaikaasi tai nimeäsi. Tämä on merkittävä parannus yksityisyyden suojaan.

On kuitenkin hyvä huomata, ettei EUDI-lompakko korvaa pankkitunnuksia välittömästi. Molemmat järjestelmät toimivat rinnakkain, ja pankkitunnukset säilyvät tunnistautumiskeinona. Vuoteen 2027 mennessä keskeisten toimialojen — mukaan lukien pankit, terveydenhuolto ja teleoperaattorit — on kuitenkin hyväksyttävä EUDI-lompakko tunnistautumisvälineenä.

Näin otat digitaalisen identiteettilompakon käyttöön

Vaikka EUDI-lompakko ei ole vielä julkisesti saatavilla maaliskuussa 2026, beta-testaus on käynnissä ja julkaisu tapahtuu vuoden 2026 loppuun mennessä. Tässä on vaiheittainen opas käyttöönottoon, kun lompakko tulee saataville:

  1. Lataa DVV:n virallinen lompakkosovellus — sovellus tulee saataville sekä iOS- että Android-laitteille. Lataa se vain virallisesta sovelluskaupasta.
  2. Tunnistaudu vahvasti — käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen, todennäköisesti Suomi.fi-tunnistautumisen tai pankkitunnusten kautta.
  3. Liitä henkilöllisyystodistus — Poliisihallitus myöntää sähköisen henkilöllisyystodistuksen (eID), joka tallennetaan lompakkoon.
  4. Lisää ajokortti (valinnainen) — kun mobiiliajokortti tulee saataville, Traficom myöntää sen lompakkoon.
  5. Aloita käyttö — tunnistaudu palveluihin, allekirjoita asiakirjoja ja jaa tietojasi turvallisesti.

Digitaalinen identiteettilompakko on käyttäjälle täysin ilmainen — kustannukset katetaan julkisista varoista osana EU:n digitalisaatiostrategiaa. Myös yksityiset toimijat voivat kehittää eIDAS 2.0 -yhteensopivia lompakkosovelluksia, joten tulevaisuudessa valikoimaa voi olla useampia.

Yksityisyydensuoja ja tietoturva EUDI-lompakossa

Yksityisyydensuoja on digitaalisen identiteettilompakon suunnittelun ytimessä. Monille suomalaisille juuri tietosuojakysymykset ovat suurin huolenaihe, ja EU:n eIDAS 2.0 -asetus vastaa niihin useilla mekanismeilla.

Keskeiset tietosuojaperiaatteet

  • Valikoiva tietojen paljastaminen (Selective Disclosure) — jaat vain sen tiedon, jonka palvelu tarvitsee. Esimerkiksi ikärajavalvonnassa riittää vahvistus ”yli 18-vuotias”, ilman nimen tai tarkan iän paljastamista.
  • Käyttäjäkeskeinen datanhallinta — sinä päätät, mitä tietoja jaat ja kenelle. Lompakko ei jaa tietoja ilman nimenomaista suostumustasi.
  • Rekisteröidyt ja valvotut palvelut — jokainen EUDI-lompakkoa hyväksyvä palvelu on rekisteröitävä ja sen toimintaa valvotaan.
  • Tietojen minimointiperiaate — asetus noudattaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) periaatteita, erityisesti datan minimointia.
  • Laitteella tapahtuva tallennus — tiedot säilytetään ensisijaisesti omalla laitteellasi, ei keskitetyssä pilvipalvelussa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun ostat ikärajoitettua tuotetta verkkokaupasta, sinun ei tarvitse lähettää kopiota henkilökortistasi tai kertoa henkilötunnustasi. Digitaalinen identiteettilompakko lähettää vain yhden tiedon: ”henkilö on yli 18-vuotias”. Tämä on valtava edistysaskel verrattuna nykytilanteeseen, jossa henkilötietoja jaetaan usein tarpeettoman laajasti.

Tietoturvan näkökulmasta on syytä muistaa, että mikään digitaalinen järjestelmä ei ole täysin haavoittumaton. Jos haluat syventää ymmärrystäsi digitaalisesta turvallisuudesta, tutustu oppaaseemme verkkoturvallisuuden perusteista, joka käsittelee ajankohtaisia tietoturvauhkia ja niiden torjuntaa.

Mitä asiakirjoja ja tietoja lompakkoon voi tallentaa?

Digitaalinen identiteettilompakko on suunniteltu laajennettavaksi alustaksi, johon voidaan lisätä uusia dokumentteja ja todistuksia ajan myötä. Suomen ensimmäisessä versiossa mukana ovat seuraavat:

  • Sähköinen henkilöllisyystodistus (eID) — myöntäjänä Poliisihallitus, toimii virallisena henkilöllisyyden todistamisena
  • Mobiiliajokortti (mDL) — myöntäjänä Traficom, odottaa EU:n ajokorttidirektiivin lopullista hyväksyntää
  • Sähköiset attribuuttitodistukset — esimerkiksi ikä, kotipaikkakunta, koulutustodistukset
  • Sähköiset allekirjoitukset ja sinetit — laillisesti sitovat digitaaliset allekirjoitukset

Tulevaisuudessa lompakkoon voidaan lisätä myös terveystodistuksia, vakuutustietoja, ammattipätevyystodistuksia ja muita virallisia dokumentteja. EU:n tavoitteena on, että lompakosta tulee aidosti kattava digitaalinen lompakko, joka korvaa fyysisen lompakon tärkeimmät sisällöt.

Käyttötapaukset arjessa: näin hyödynnät EUDI-lompakkoa

Digitaalinen identiteettilompakko ei ole vain teknologinen uudistus — se muuttaa konkreettisesti arkisia tilanteita. Tässä esimerkkejä siitä, miten lompakko helpottaa elämääsi:

Verkkoasiointi ja tunnistautuminen

Nykyään tunnistaudut verkkopankkiin pankkitunnuksilla, Kelaan Suomi.fi-palvelun kautta ja verkkokauppoihin eri tunnuksilla. EUDI-lompakon myötä yksi tunnistautumistapa riittää kaikkiin näihin — ja se toimii myös ulkomaisissa palveluissa. Kuvittele, että vuokraat auton Barcelonassa: sen sijaan, että näytät fyysistä ajokorttia ja passia, näytät puhelimesi EUDI-lompakkoa.

Tämä on erityisen merkittävää digitaalisten palveluiden kannalta. Kun tekoälytyökalut yleistyvät arjessa, luotettava tunnistautuminen korostuu entisestään. Olemme käsitelleet tekoälytyökalujen käyttöä arjessa aiemmassa artikkelissamme, ja EUDI-lompakko tuo niihinkin uuden turvallisuustason.

  • Pankkipalvelut — avaa tili, hae lainaa tai tunnistaudu verkkopankkiin
  • Julkiset palvelut — asioi Kelan, verottajan tai kuntien palveluissa
  • Terveydenhuolto — tunnistaudu Omakantaan tai terveydenhuollon palveluihin
  • Verkkokaupat — ikärajavalvonta ilman henkilötietojen laajaa jakamista
  • Matkustaminen — tunnistaudu hotelleissa, autovuokraamoissa ja lentoyhtiöissä EU:ssa
  • Koulutus — todista tutkintosi tai pätevyytesi digitaalisesti

Tekoäly ja digitaalinen identiteetti: uusi yhdistelmä

Yksi mielenkiintoisimmista kehityssuunnista on tekoälyn ja digitaalisen identiteetin yhdistäminen. Kun tekoälysovellukset yleistyvät, syntyy tarve varmistaa, onko palvelun käyttäjä todellinen ihminen vai botti. EUDI-lompakko tarjoaa tähän luotettavan ratkaisun.

Goforen analyysin mukaan vuonna 2026 tekoäly siirtyy kokeiluista hallituksi perusinfrastruktuuriksi. Kun digitaalinen identiteetti, data ja tekoäly yhdistyvät, palvelu voi alkaa käyttäjän elämäntilanteesta — ei lomakkeesta tai organisaatiorajasta. Tämä tarkoittaa älykkäämpiä palveluja, jotka mukautuvat sinun tarpeisiisi automaattisesti.

Tekoälyn ja identiteetin yhdistelmä herättää myös eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn etiikka ja kansallinen turvallisuus -artikkelissamme käsittelemme näitä teemoja laajemmin. Samoin tekoälyn koulutusdata ja tekijänoikeudet on aihe, joka liittyy läheisesti siihen, miten digitaalista identiteettiä käytetään tulevaisuudessa.

Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset EUDI-lompakosta

Digitaalinen identiteettilompakko herättää paljon keskustelua, ja osa liikkuvasta tiedosta on virheellistä tai harhaanjohtavaa. Tässä yleisimmät väärinkäsitykset ja totuus niiden takana:

  1. ”EUDI-lompakko korvaa pankkitunnukset heti” — Ei pidä paikkaansa. Pankkitunnukset ja EUDI-lompakko toimivat rinnakkain. Siirtymä tapahtuu vaiheittain, ja pankkitunnukset säilyvät käyttökelpoisina.
  2. ”Kaikki tietoni menevät EU:n keskitettyyn tietokantaan” — Väärin. Tiedot tallennetaan omalle laitteellesi. EU ei ylläpidä keskitettyä henkilötietokantaa EUDI-lompakon kautta.
  3. ”Lompakko on pakollinen kaikille” — Ei ole. Lompakko on vapaaehtoinen kansalaisille. Sen sijaan jäsenvaltioiden on tarjottava lompakko, ja tiettyjen toimialojen on hyväksyttävä se.
  4. ”Lompakko toimii vain verkossa” — Ei pidä paikkaansa. EUDI-lompakko tukee myös lähitunnistautumista (proximity verification), joten voit käyttää sitä myös kasvotusten ilman internet-yhteyttä.
  5. ”Se on sama kuin nykyinen Suomi.fi-tunnistautuminen” — Osittain, mutta EUDI on paljon laajempi: se sisältää dokumenttien säilytyksen, valikoivan tietojen jaon ja EU-laajuisen toimivuuden.
  6. ”Digitaalinen identiteettilompakko maksaa” — Kansallinen peruslompakko on ilmainen. Yksityiset toimijat voivat tarjota lisäpalveluja maksusta.

EUDI-lompakko ja älykaupunkikehitys Suomessa

Helsinki, Espoo ja Turku johtavat Suomen älykaupunkikehitystä, ja digitaalinen identiteettilompakko on luonnollinen osa tätä kehitystä. Älykaupungeissa tekoäly, IoT-sensorit ja big data yhdistyvät julkisten palveluiden tehostamiseen — ja luotettava digitaalinen identiteetti on avainasemassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voit tunnistautua EUDI-lompakolla julkisen liikenteen palveluissa, kirjastoissa, terveysasemilla ja kunnan sähköisissä palveluissa — kaikissa yhdellä sovelluksella. Älykaupunkien visio on, että palvelu alkaa sinun tarpeistasi, ei siitä, minkä viraston vastuulle asia kuuluu.

Tämä linkittyy laajemmin siihen, miten teknologia muuttaa arkielämää kaupungeissa. Älypuhelinteknologia ja sijainnin jakaminen on yksi esimerkki siitä, miten mobiililaitteet muuttavat tapaamme toimia kaupunkiympäristössä. Myös mobiiliteknologian kehitys tukee tätä muutosta.

Suositellut resurssit ja työkalut

Jos haluat pysyä ajan tasalla digitaalisen identiteettilompakon kehityksestä ja valmistautua sen käyttöönottoon, tässä hyödyllisiä resursseja:

  • DVV:n EUDI-sivudvv.fi/eurooppalainen-digitaalisen-identiteetin-lompakko — virallinen suomalainen tietolähde
  • Valtiovarainministeriön eIDAS-hankevm.fi/eidasasetus — kansallisen toimeenpanon tilannekatsaukset
  • EU:n EUDI-säädössivuEU Digital Strategy — virallinen EU-tason dokumentaatio
  • Suomi.fi-tunnistautuminen — nykyisen järjestelmän opetteleminen helpottaa siirtymistä EUDI-lompakkoon
  • DNA Teknologiatrendit 2026 -raportti — laajempi katsaus teknologiamuutoksiin Suomessa

Vinkit turvalliseen EUDI-lompakon käyttöön

Kun digitaalinen identiteettilompakko tulee käyttöösi, pidä mielessä nämä tietoturvavinkit:

  1. Käytä vahvaa laitteen suojausta — biometrinen tunnistautuminen (sormenjälki tai kasvojentunnistus) ja vahva PIN-koodi ovat välttämättömiä. Jos puhelimesi joutuu vääriin käsiin, laitteen suojaus on ensimmäinen puolustuslinjasi.
  2. Päivitä käyttöjärjestelmä ja sovellus säännöllisesti — tietoturvapäivitykset korjaavat haavoittuvuuksia. Älä lykkää päivityksiä.
  3. Lataa sovellus vain virallisesta kaupasta — vältä kolmannen osapuolen sovelluslähteitä. Tarkista aina, että sovelluksen kehittäjä on DVV tai muu virallinen taho.
  4. Tarkista ennen tietojen jakamista — kiinnitä huomiota siihen, mitä tietoja palvelu pyytää. Jos verkkokauppa pyytää henkilötunnusta pelkän ikävahvistuksen sijaan, kyseessä voi olla huijaus.
  5. Ota varmuuskopiot käyttöön — selvitä, miten voit palauttaa lompakkosi, jos puhelimesi katoaa tai rikkoutuu.
  6. Käytä VPN-yhteyttä julkisissa verkoissa — vaikka EUDI-lompakko käyttää salattuja yhteyksiä, ylimääräinen suojaus ei ole koskaan turhaa. Sosiaalisen median turvallisuus on toinen tärkeä aihe, johon kannattaa perehtyä.

EUDI-lompakko ja mobiilimaksaminen: kohti yhtä sovellusta

Moni miettii, korvaako digitaalinen identiteettilompakko myös mobiilimaksusovellukset. Lyhyt vastaus: ei vielä, mutta tulevaisuudessa rajat hämärtyvät. EUDI-lompakon ensimmäinen versio keskittyy tunnistautumiseen ja dokumenttien hallintaan, mutta EU:n pitkän aikavälin visio on laajentaa lompakkoa myös maksuominaisuuksilla.

Tällä hetkellä mobiilimaksaminen ja digitaalinen identiteetti ovat erillisiä järjestelmiä. Apple Pay, Google Pay ja pankkien omat sovellukset hoitavat maksut, kun taas EUDI-lompakko hoitaa tunnistautumisen. Tulevaisuudessa nämä voivat yhdistyä yhdeksi saumattomaksi kokemukseksi.

Valtioneuvoston TKI-strategiassa korostetaan datapohjaista arvonluontia, murrosteknologioita ja kestävää kasvua. Digitaalinen identiteettilompakko on juuri sellainen murrosteknologia, joka luo pohjan uudenlaisille palveluille — olipa kyseessä maksaminen, terveydenhuolto tai koulutus.

Tulevaisuudennäkymät: mitä EUDI tuo mukanaan vuoden 2027 jälkeen?

Digitaalinen identiteettilompakko on vasta alkua laajemmalle muutokselle. Kun perusinfrastruktuuri on paikoillaan vuoden 2026 loppuun mennessä, seuraavat vuodet tuovat mukanaan merkittäviä laajennuksia:

  • Terveystiedot — EU:n terveysdata-avaruus (European Health Data Space) mahdollistaa reseptien ja potilaskertomusten jakamisen rajat ylittävästi
  • Ammattipätevyydet — todista tutkintosi, sertifikaattisi ja työkokemuksesi digitaalisesti
  • Äänestäminen — joissakin jäsenmaissa tutkitaan EUDI-lompakon käyttöä sähköisessä äänestyksessä
  • Maksuintegraatio — digitaalisen euron mahdollinen yhdistäminen EUDI-lompakkoon
  • IoT-laitteiden hallinta — älykodin laitteiden valtuuttaminen EUDI-identiteetin avulla

Erityisen kiinnostavaa on digitaalisen euron mahdollinen integraatio. Euroopan keskuspankki kehittää digitaalista euroa, ja EUDI-lompakko olisi luonnollinen alusta sen käytölle. Tämä yhdistäisi tunnistautumisen, dokumenttien hallinnan ja maksamisen yhteen sovellukseen — todellinen digitaalinen lompakko sanan kaikissa merkityksissä.

VaiheAjankohtaSisältö
Vaihe 1: PerusominaisuudetJoulukuu 2026eID, mDL, sähköinen allekirjoitus, attribuuttitodistukset
Vaihe 2: Sektorikohtainen hyväksyntä2027Pankit, teleoperaattorit, terveydenhuolto velvoitetaan hyväksymään
Vaihe 3: Laajennetut palvelut2027–2028Terveystiedot, ammattipätevyydet, koulutustodistukset
Vaihe 4: Täysi integraatio2028–2030Digitaalinen euro, IoT-integraatio, täysi rajat ylittävä palveluvalikoima

Pikaopas: digitaalinen identiteettilompakko tiivistettynä

Tässä kaikki oleellinen yhdellä silmäyksellä:

  • Mikä: EU:n laajuinen mobiilisovellus henkilöllisyyden todistamiseen, dokumenttien hallintaan ja tunnistautumiseen
  • Milloin: Saatavilla Suomessa vuoden 2026 loppuun mennessä
  • Kuka tekee: Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vastaa Suomen kansallisesta lompakosta
  • Hinta: Ilmainen käyttäjälle
  • Pakollinen: Ei käyttäjälle, mutta jäsenvaltioiden on tarjottava se ja tiettyjen toimialojen hyväksyttävä se
  • Tärkeimmät ominaisuudet: eID, mobiiliajokortti, valikoiva tietojen jakaminen, sähköinen allekirjoitus
  • Yksityisyys: Tiedot omalla laitteella, ei keskitettyä tietokantaa, GDPR-yhteensopiva
  • Pankkitunnukset: Eivät poistu, toimivat rinnakkain EUDI-lompakon kanssa
  • EU-laajuinen: Kyllä — toimii kaikissa jäsenmaissa ja ETA-maissa

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Jos digitaalinen identiteettilompakko kiinnostaa, tutustu myös näihin artikkeleihin vinkkejamiten.fi-sivustolla:

Yhteenveto: valmistaudu digitaalisen identiteetin aikakauteen

Digitaalinen identiteettilompakko on yksi vuoden 2026 merkittävimmistä teknologiamuutoksista suomalaisille kuluttajille. Se ei ole pelkkä uusi sovellus — se on kokonaan uusi tapa hallita henkilöllisyyttäsi digitaalisessa maailmassa. Valikoiva tietojen jakaminen, EU-laajuinen toimivuus ja ilmainen käyttö tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon nykyisille pirstaloituneille tunnistautumiskeinoille.

Vaikka EUDI-lompakon täysi potentiaali realisoituu vasta vuosien 2027–2030 aikana, perustan luominen tapahtuu juuri nyt. DVV:n beta-testaus on käynnissä, ja vuoden 2026 loppuun mennessä jokainen suomalainen voi ladata oman digitaalisen identiteettilompakon. Tärkeintä on nyt pysyä ajan tasalla kehityksestä, ymmärtää mitä lompakko tarjoaa ja valmistautua ottamaan se käyttöön heti kun se tulee saataville.

Digitaalisen identiteetin aikakausi ei ole enää tulevaisuutta — se on tätä päivää. Ja Suomi on jälleen kerran eturintamassa.

Picture of Rita Suomalainen

Rita Suomalainen

Hei! Olen Rita Suomalainen, Vinkkejä Miten -blogin luoja. Vinkkejä Miten on monikäyttöinen "How To" -blogi, jonka tarkoituksena on auttaa lukijoita tutkimaan erilaisia ​​hyödyllisiä aiheita yksinkertaisesti. Olen intohimoinen jakamaan käytännön oppaita, hyödyllisiä vinkkejä ja arjen oivalluksia, jotka tekevät elämästä helpompaa ja tuottavampaa. Olitpa sitten oppimassa jotain uutta, ratkaisemassa ongelmaa tai etsimässä inspiraatiota, tavoitteenani on tehdä tiedosta kaikkien saatavilla olevaa ja nautinnollista.