Kodin peruskorjauksen kustannukset 2025: hintavertailu ja budjettiopas

Kodin peruskorjauksen budjetti on monelle suomalaiselle kotitaloudelle vuosikymmenen suurin taloudellinen päätös. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin mukaan rakentamisen kustannukset nousivat maaliskuussa 2026 vuositasolla 1,5 %, mikä tarkoittaa, että aikaisempien vuosien hintatasoon perustuvat budjetit alittavat helposti todellisuuden. Laajan peruskorjauksen kustannukset alkavat pienessäkin kohteessa useasta kymmenestä tuhannesta eurosta ja voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin – siksi etukäteinen hintatieto on välttämätöntä.

Mitä peruskorjaus tarkoittaa – ja miksi se eroaa pintaremontista?

Peruskorjaus tarkoittaa laajaa korjaustyötä, jossa kiinteistö tai asunto saatetaan alkuperäistä vastaavaan tai nykyaikaiseen kuntoon. Se kattaa usein rakenteet, talotekniikan (putket ja sähköt), märkätilat sekä pinnat – toisin kuin pelkkä pintaremontti, joka rajoittuu tapetteihin, lattialattioihin ja maaliin.

Käytännössä rajan vetäminen on hankalaa. Kylpyhuoneremontti alkaa pintaremonttina, mutta se muuttuu peruskorjaukseksi heti, kun vedeneristykset tai putkistot uusitaan. Tämä laajentuminen on yleisin syy siihen, miksi remonttibudjetti ylittyy: kosteusvaurio löytyy, vanha putki pettää tai sähkötöiden yhteydessä todetaan, että koko ryhmäkeskus on uusittava.

Peruskorjauksen kustannustasot: pintaremontti, sisäremontti ja kokonaisremontti

Remonttialan hintavertailut jakavat peruskorjauksen useimmiten kolmeen tasoon neliöhinnan perusteella. Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät hintakaisteet vuoden 2026 markkinatietojen perusteella.

60 neliön asunnon kokonaisremontti sijoittuu tyypillisesti 60 000–110 000 euron haarukkaan. 120 neliön omakotitalossa vastaava remontti, johon kuuluu rakenteet ja talotekniikka, maksaa useimmiten 150 000–350 000 euroa. Nämä luvut kuvaavat markkinoiden yleistä tasoa Suomessa – pääkaupunkiseudulla hinnat ovat selvästi korkeammat kuin muualla maassa.

Huoneistokohtaiset kustannukset: kylpyhuone, keittiö ja sauna

Yksittäisistä huonetiloista kylpyhuone on peruskorjauksen kallein kohde suhteessa pinta-alaansa. Vedeneristyksen, kaatolattioiden, kaakeleiden ja kalusteiden uusiminen vie huomattavan osan remonttibudjetista jo pienessä märkätilassa.

Keittiön remontoinnissa kustannuksia ajaa ylöspäin etenkin se, jos samalla uusitaan viemärit ja vesijohto. Pelkkä kaapistojen ja keittiötasojen vaihto jää selvästi edullisemmaksi kuin hankekokonaisuus, jossa mukaan otetaan myös sähkötyöt ja vesipisteet.

Urakoitsijan työtunnit: mitä maksat työvoimasta?

Työvoimakustannusten osuus on useimmissa remonteissa 40–60 prosenttia kokonaishinnasta. Suomalaisen urakoitsijan verollinen tuntiveloitus vaihtelee työlajin mukaan. Ilta-Sanomien remonttihintatietojen (2026) mukaan yleisimmät tuntihinnat ovat:

• Remontointityö yleisesti: 45–58 €/tunti
• Sähkötyöt: 50–60 €/tunti
• Putkityöt: 50–60 €/tunti

Pääkaupunkiseudulla tuntiveloitukset ovat käytännössä aina taulukon yläpäässä tai sen yläpuolella. Pienissä maakuntakaupungeissa hintataso saattaa alittaa nämä luvut, mutta urakoitsijapula on tasannut eroja viime vuosina.

Työvoimakustannukset muodostavat tyypillisesti lähes puolet remontin kokonaislaskusta – siksi kotitalousvähennys on yksi tehokkaimmista tavoista leikata peruskorjauksen nettokustannuksia.

Kannattaa myös muistaa, että isommissa projekteissa urakoitsija useimmiten laskuttaa urakkahinnan eikä tuntiperusteisesti. Yksittäisissä töissä, kuten yksittäisten laitteiden asennuksessa tai pienten rakenteiden korjauksessa, tuntiveloitus on yleisempää.

Kotitalousvähennys 2026: kuinka paljon säästät?

Kotitalousvähennyksen avulla verovelvollinen saa vähentää osan remontin työkustannuksista suoraan verosta. Verohallinnon mukaan vuonna 2026 vähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohden, eli pariskunta voi yhdessä hyödyntää enintään 3 200 euron verovähennyksen. Vähennys koskee 40 prosenttia työn osuudesta, ja omavastuuosuus on 100 euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vähennyksen saa, kun työvoimakustannuksia on vähintään noin 4 100 euroa. Pelkät materiaalikustannukset eivät oikeuta vähennykseen – laskussa tulee näkyä erikseen työn osuus, ja urakoitsijalla pitää olla ennakkoperintärekisterimerkintä.

Rakennuskustannusten kehitys: miksi hinnat nousevat?

Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi (RKI) seuraa virallisesti rakentamisen panoskustannusten muutoksia Suomessa. Tilastokeskuksen maaliskuun 2026 julkaisun mukaan kustannukset nousivat 1,5 prosenttia vuositasolla. Pitkällä aikavälillä rakennuskustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin yleinen kuluttajahintaindeksi.

Nousua selittävät useat tekijät yhtä aikaa. Rakennusmateriaalien hinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti globaalien toimitusketjuhäiriöiden takia. Ammattitaitoisen rakennusalan työvoiman saatavuus on paikoin heikko, mikä pitää tuntihinnat korkeina. Lisäksi Finlexin kautta voimaan tullut valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljestä (2026) on lisännyt raportointi- ja suunnitteluvelvoitteita korjaushankkeissa, mikä heijastuu kustannuksiin erityisesti isommissa projekteissa.

Lue lisää, miten älyteknologia voi auttaa kodin ylläpidossa ja remontoinnissa: Älykkäät ratkaisut kodin ylläpitoon: Teknologia apuna.

Peruskorjauksen historiallinen tausta Suomessa

Suomalaisen asuntokannan merkittävä rakennusaalto sijoittuu 1960–1980-luvuille. Tuona aikana rakennettu kerrostalo- ja omakotitalovaranto on nyt teknisen käyttöikänsä tai sen lähellä erityisesti putkistojen, sähköjärjestelmien ja rakenteiden osalta. Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa on yli miljoona asuntoa, jotka on rakennettu ennen vuotta 1980.

Tämä väistämätön korjausvelka on yksi syy siihen, miksi peruskorjausmarkkinat ovat Suomessa merkittävä toimiala. 1960–1970-luvun betonielementtikerrostalot edellyttävät tyypillisesti linjasaneerausta (putkiremonttia) noin 30–40 vuoden käytön jälkeen, ja samanikäinen pientalokanta on siirtynyt tai on siirtymässä suurten korjaushankkeiden piiriin.

Aloittelijoille sopiva yleiskatsaus kodin korjauskulttuuriin löytyy täältä: Kodin korjaus ja ylläpito aloittelijalle: opas ensiaskelista vuosihuoltoon.

Budjetointi ja yllätyskuluihin varautuminen

Remonttibudjetti ylittyy herkästi, jos yllätyskuluihin ei ole varauduttu etukäteen. Ammattilaiset suosittelevat varaamaan 10–20 prosentin puskurin kokonaisbudjetin päälle. Vanhemmissa rakennuksissa, erityisesti ennen 1980-lukua rakennetuissa, puskuria kannattaa kasvattaa 20–30 prosenttiin, koska rakenteiden avaaminen tuo usein esiin yllätyksiä: kosteusvaurioita, asbestia tai puutteellista eristystä.

Budjettia laadittaessa on viisasta eritellä työt vaiheistettavuuden mukaan. Putkiremontti ja sähkötyöt ovat rakenteellisia investointeja, joita ei voi lykätä loputtomasti – ne kannattaa tehdä ensin. Pintatyöt, kuten lattia- ja seinämateriaalit sekä keittiökaapistot, ovat joustavia: niissä voi säästää tai tehdä ne vaiheissa ilman, että lopputuloksen laatu kärsii.

Vanhassa talossa rakenteen avaaminen on kuin yllätyspaketti: puskuri ei ole varovaisuus, vaan välttämättömyys.

Säännöllinen vuosihuolto auttaa havaitsemaan pienet ongelmat ennen kuin ne kasvavat kalliiksi korjauksiksi. Tutustu aikataulutettuun huolto-oppaaseen: Kodin vuosihuolto kuukausittain: mitä tarkistetaan, milloin ja miksi.

Tarjousvertailu ja urakoitsijan valinta

Tarjouskilpailu on tehokkain tapa hallita peruskorjauksen kustannuksia. Kolmesta viiteen tarjoukseen kilpailuttamalla voi paljastua merkittäviä hintaeroja – jopa 30–40 prosentin vaihtelua on mahdollista. Tarjouksen pyytämisessä kannattaa varmistaa, että kaikki urakoitsijat laskevat saman laajuisen työn, jotta hinnat ovat aidosti vertailukelpoisia.

Urakoitsijaa valittaessa on syytä tarkistaa seuraavat asiat ennen sopimuksen allekirjoittamista:

• Ennakkoperintärekisterimerkintä (tarkistettavissa Verohallinnon palvelusta)
• Referenssilista vastaavanlaisista hankkeista
• Vastuuvakuutus
• Selkeä kirjallinen sopimus aikatauluineen ja maksuposteineen
• Kuittaus mahdollisista alihankkijoista ja heidän kuulumisestaan ennakkoperintärekisteriin

Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan tarkistamaan tietyt tiedot urakoitsijasta. Nämä tiedot löytyvät tilaajavastuulaista (1233/2006, Finlex).

Vertailu: Suomi suhteessa muihin Pohjoismaihin

Pohjoismainen rakennusmarkkina on kustannustasoltaan Euroopan kalleimpien joukossa. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska jakavat monia yhteisiä piirteitä: korkea palkkataso, tiukat rakentamismääräykset ja pohjoiset ilmasto-olosuhteet, jotka vaativat erityisiä rakenneratkaisuja.

Norjassa ja Ruotsissa urakoitsijoiden tuntiveloitukset ovat yleisesti ottaen samaa luokkaa tai jopa korkeampia kuin Suomessa, kun otetaan huomioon eri maiden hintatason erot. Eurostatin rakennuskustannusindeksit osoittavat, että kaikissa Pohjoismaissa rakennuskustannusten nousutrendi on ollut samansuuntainen viime vuosina, vaikka tahti vaihtelee maakohtaisesti.

Suomessa keskeinen etu on kotitalousvähennys, joka on mekanismina pohjoismaisessa vertailussa varsin selkeä tapa subventoida yksityistä remontointia. Ruotsissa on vastaava ROT-avdrag-järjestelmä, joka toimii samankaltaisella logiikalla.

UKK: Kodin peruskorjauksen kustannukset

Paljonko kodin peruskorjaus maksaa Suomessa neliöltä?

Peruskorjauksen neliöhinta riippuu ratkaisevasti korjauksen laajuudesta. Pintaremontti maksaa tyypillisesti 700–1 100 euroa neliöltä, sisäremontti 1 100–1 500 euroa ja laaja peruskorjaus, jossa uusitaan myös rakenteet, putket ja sähköt, 1 500–2 000 euroa neliöltä. Nämä luvut ovat koko maan keskitasoa, ja pääkaupunkiseudulla hinnat ovat yleisesti korkeammat. Hintataso vaihtelee myös sen mukaan, onko kyse kerrostaloasunnosta vai omakotitalosta. Alan hintavertailut vuodelta 2026 tukevat näitä lukuja.

Kuinka paljon 60 neliön asunnon kokonaisremontti maksaa?

60 neliön asunnon kokonaisvaltainen peruskorjaus, jossa uusitaan pinnat, kylpyhuone ja mahdollisesti keittiö sekä talotekniikkaa, maksaa useimmiten 60 000–110 000 euroa. Pelkkä pintaremontti samassa asunnossa voi jäädä 42 000–66 000 euroon. Budjettiin on syytä lisätä 15–20 prosentin yllätyskuluvaraus, erityisesti vanhemmissa rakennuksissa. Nämä luvut perustuvat vuoden 2026 markkinahintavertailuihin.

Mitä kotitalousvähennys kattaa remonteissa vuonna 2026?

Kotitalousvähennys koskee oman kodin tai vapaa-ajanasunnon korjaus- ja parannustöitä sekä kotitaloustöitä. Vähennyksen saa työn osuudesta: 40 prosenttia on vähennyskelpoista, ja vuonna 2026 enimmäismäärä on 1 600 euroa per henkilö eli 3 200 euroa pariskunnalle. Omavastuuosuus on 100 euroa henkilöä kohden. Materiaalikustannukset eivät oikeuta vähennykseen. Urakoitsijalla tulee olla ennakkoperintärekisterimerkintä, jotta vähennys on mahdollinen. Lisätietoja Verohallinnon sivuilta.

Kuinka paljon omakotitalon peruskorjaus maksaa?

120 neliön omakotitalon laaja peruskorjaus, jossa uusitaan rakenteet, putket, sähköt ja pinnat, maksaa tyypillisesti 150 000–350 000 euroa. Hintahaitariin vaikuttavat merkittävästi talon ikä, kunto lähtötilanteessa, alueen urakoitsijahinnat sekä valitut materiaalit. Energiatehokkuuteen liittyvät parannukset, kuten lisäeristys ja lämmitysjärjestelmän muutos, voivat nostaa kokonaissummaa, mutta parantavat asunnon arvoa ja pienentävät käyttökustannuksia pitkällä aikavälillä. Luvut perustuvat alan 2026 hintavertailuihin.

Mitkä remontit aiheuttavat useimmiten budjetin ylityksiä?

Putki- ja sähkötyöt sekä märkätilat ovat yleisimmät budjetin ylityskohteet. Nämä ovat töitä, joissa piileviä ongelmia, kuten kosteusvaurioita tai vanhoja ratkaisuja, löytyy vasta rakenteiden avaamisen jälkeen. Myös rakennemuutokset, kuten kantavan seinän purku tai uuden aukon tekeminen, voivat moninkertaistaa kustannukset alkuperäisestä arviosta. Hyvä tapa varautua on kilpailuttaa etukäteen myös mahdollinen lisätyöt laaja yksikköhintaluettelo urakoitsijan kanssa.

Mikä on tyypillinen urakoitsijan tuntihinta Suomessa 2026?

Yleisen remontointityön tuntihinta on Suomessa tyypillisesti 45–58 euroa. Sähkötöissä ja putkitöissä hinta on yleensä hieman korkeampi, 50–60 euroa tunnilta. Nämä hinnat ovat arvonlisäverollisia ja vaihtelevat alueittain: pääkaupunkiseudulla taso on usein taulukon yläpäässä. Isommissa kokonaisuuksissa urakoitsija voi tarjota urakkahintaisen kokonaistoimituksen, jolloin tuntihintaa ei laskuteta erikseen. Lähde: Ilta-Sanomat, remonttihinnat 2026.

Kannattaako kylpyhuone- ja keittiöremontti tehdä samaan aikaan?

Usein kyllä, koska samaan aikaan toteutetussa remontissa työmaan perustamiskustannukset, suojaukset ja urakoitsijan siirtyminen maksetaan vain kerran. Keittiön ja kylpyhuoneen putkityöt voivat myös olla toisiinsa kytkettyjä, jolloin molempien tekeminen samalla kertaa vähentää ylimääräistä purkutyötä. Kylpyhuoneremontti maksaa tyypillisesti 7 000–15 000 euroa ja keittiöremontti 3 000–15 000 euroa – yhdistämällä nämä säästää sekä rahaa että asumishaittaa.

Miten sähkö- ja energiatehokkuusparannukset vaikuttavat remontin kokonaishintaan?

Sähkönkulutuksen pienentämiseen tähtäävät hankkeet – esimerkiksi lämmitysjärjestelmän vaihto öljystä maalämpöön tai aurinkopaneelien asennus – nostavat remontin ensivaiheen kustannuksia merkittävästi. Maalämpöpumpun asennuskustannukset ovat tyypillisesti 15 000–25 000 euroa. Pitkällä aikavälillä säästöt voivat kuitenkin olla huomattavia, ja osaan energiatehokkuusinvestoinneista on saatavissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustuksia. Paljonko viihde-elektroniikka kuluttaa sähköä, ja miten pienentää laskua? Lue lisää täältä.

Peruskorjauksen rahoitusvaihtoehdot: laina, avustus vai omarahoitus?

Peruskorjauksen rahoittaminen on monelle kotitaloudelle yhtä suuri haaste kuin itse remontin suunnittelu. Suomessa käytetyimmät rahoitusmuodot ovat pankkilaina, ARA:n avustukset, taloyhtiölaina sekä omarahoitus. Jokaisella vaihtoehdolla on selkeät etunsa ja haittansa, ja oikea yhdistelmä riippuu hankkeen laajuudesta ja kotitalouden taloudellisesta tilanteesta.

Pankkilaina on yleisin yksityishenkilöiden valinta. Nordean, OP:n ja Danske Bankin korot remonttiluotoille olivat elokuussa 2026 noin 3,8-4,6 prosenttia vuodessa (12 kk Euribor + marginaali), ja laina-ajat vaihtelevat viidestä kahteenkymmeneen vuoteen. Esimerkiksi 40 000 euron remonttilainalla 15 vuoden ajalla kuukausierä on noin 290-310 euroa riippuen marginaalista. Pankit vaativat yleensä kiinteistön vakuudeksi tai riittävää säästöpuskuria.

ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää avustuksia energia- ja esteettömyyskorjauksiin. Vuonna 2026 hissiavustus kattaa enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista (ARA 2026), ja vanhusten sekä vammaisten henkilöiden asunnon muutostöihin voi saada jopa 70 prosentin avustuksen. Hakemukset jätetään kuntaan, ja käsittelyaika on tavallisesti 2-4 kuukautta.

Energia-avustuksia myöntää myös Business Finland osana kansallista energiatehokkuusohjelmaa. Öljylämmityksestä luopumiseen on saatavilla enintään 4 000 euron avustus pientaloille (Business Finland 2025), ja maalämpöpumpun asennukseen voidaan lisäksi hyödyntää kotitalousvähennys työkustannuksista.

Taloyhtiölaina on asunto-osakeyhtiömuotoisille kohteille usein edullisin vaihtoehto, koska taloyhtiö voi neuvotella isomman lainan paremmin ehdoin kuin yksityishenkilö. Osakkaalle kohdistettu yhtiövastikeosuus on lisäksi verotuksessa vähennyskelpoinen vuokratuloista, mikäli asuntoa vuokrataan.

Alueelliset hintaerot Suomessa: Helsinki, Tampere, Oulu ja maaseutu

Peruskorjauksen kustannukset vaihtelevat Suomessa merkittävästi asuinpaikan mukaan. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi (2026) osoittaa, että pääkaupunkiseudun työvoimakustannukset ovat keskimäärin 18-25 prosenttia korkeammat kuin muualla Suomessa. Tämä heijastuu suoraan urakkahintoihin.

Helsingissä kylpyhuoneremontin mediaanihinta on Rakennusteollisuus RT:n (2025) mukaan noin 12 000-18 000 euroa 5-8 neliön tilassa. Tampereen seudulla sama työ maksaa tyypillisesti 9 500-14 000 euroa, ja Oulussa 8 000-12 500 euroa. Maaseudulla, erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, hinnat voivat olla 20-30 prosenttia pääkaupunkiseutua matalammat, mutta pitkät välimatkat voivat lisätä matka- ja majoituskuluja, jos paikallisia urakoitsijoita ei löydy.

Materiaalikustannukset ovat alueellisesti tasaisempia, koska suuret ketjut kuten Bauhaus, K-Rauta ja Puukeskus toimivat valtakunnallisin hinnastoin. Hintaero syntyy pääasiassa työvoimasta: Helsingissä kirvesmies laskuttaa 55-70 euroa tunnissa (alv 0 %), kun Oulussa tuntihinta on tyypillisesti 42-55 euroa (Suomen Yrittäjät, palkkatutkimus 2025).

Käytännön vinkki: jos asut pienellä paikkakunnalla, kannattaa pyytää tarjous myös lähimmän kaupungin urakoitsijoilta. Monessa tapauksessa kaupunkilaisyrittäjä tekee kokonaispaketin matkoineen edullisemmin kuin paikallinen, jolla on pienet projektit ja korkeampi yksikköhinta. Vertailuun sopivat esimerkiksi Houzz Finland, Remonttirinki ja Omakotitalot.fi:n urakoitsijahakulistat.

Vuosirytmillä on myös merkitystä: talvi- ja kevätsesongin (tammi-maaliskuu) aikana urakoitsijoilla on usein vapaata kapasiteettia, ja hinnassa voi neuvotella 5-15 prosentin alennuksen verrattuna kesäsesongin huippuhintoihin. Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen (Q1/2026) mukaan uudisrakentamisen hiipuminen on lisännyt korjausrakentamisen tarjontaa etenkin suurissa kaupungeissa, mikä pitää hintoja kurissa vuonna 2026.

Usein kysytyt kysymykset: peruskorjauksen rahoitus ja alueelliset hinnat

Voiko peruskorjauksen rahoittaa kokonaan ARA-avustuksilla?

ARA:n avustukset kattavat vain tiettyjä hankkeita, eikä kokonaisremontti ole niillä rahoitettavissa täysimääräisesti. Hissiavustus kattaa enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kuluista (ARA 2026), vanhusten esteettömyysmuutokset jopa 70 prosenttia, mutta esimerkiksi keittiöremontti tai vesikatteen uusiminen eivät kuulu avustuksen piiriin. Avustukset soveltuvat parhaiten osaksi rahoitussuunnitelmaa, jossa loput katetaan pankkilainalla tai omarahoituksella. Kannattaa selvittää kuntakohtaiset lisäavustukset ennen hakemuksen jättämistä, sillä osa kunnista maksaa omia lisätukiaan energia- ja korjausrakentamiseen.

Miksi urakoitsijan hinta vaihtelee niin paljon eri kaupungeissa?

Hintaero johtuu ensisijaisesti työvoimakustannuksista, ei materiaaleista. Helsingissä asuminen ja eläminen on kalliimpaa, mikä nostaa ammattilaisten palkkavaatimuksia ja yrityskuluja. Pääkaupunkiseudulla työvoimakustannukset ovat 18-25 prosenttia korkeammat kuin muualla maassa (Tilastokeskus 2026). Lisäksi pienissä kaupungeissa kilpailu on vähäisempää, mikä voi paradoksaalisesti nostaa hintoja, kun tarjouksia on vaikea saada. Paras tapa varmistaa kilpailukykyinen hinta on pyytää vähintään kolme tarjousta eri paikkakunnilta ja verrata niitä eriteltynä työ- ja materiaalikustannuksiin erikseen.

Onko remonttilaina järkevä vaihtoehto vai kannattaako odottaa ja säästää?

Vastaus riippuu remontin kiireellisyydestä ja koroista. Jos kyse on välttämättömästä korjauksesta, kuten vuotavasta katosta tai homeongelmasta, lainaa ei kannata vältellä, koska lykkääminen kasvattaa vahinkoja ja kustannuksia nopeasti. Esteettisemmissä hankkeissa laskenta muuttuu: neljän prosentin korolla 30 000 euron lainasta maksetaan viidessä vuodessa noin 3 200 euroa korkoja. Jos sama summa säästettäisiin kolmessa vuodessa, korkokulut jäisivät pois kokonaan. Pankkien tarjoamat korot olivat elokuussa 2026 noin 3,8-4,6 prosenttia (Nordea, OP, Danske Bank), joten nopeasti kasvava hintataso voi silti puoltaa aikaistamista.

Miten löydän luotettavan urakoitsijan omalle paikkakunnalleni?

Luotettavan urakoitsijan löytämisessä kannattaa käyttää useampaa kanavaa. Ensisijainen tapa on pyytää suosituksia naapureilta, tutuvilta tai taloyhtiöltä, sillä henkilökohtaiset kokemukset ovat luotettavin referenssi. Digitaalisia hakupalveluja ovat muun muassa Remonttirinki.fi, Houzz Finland ja Omakotitalot.fi, joista voi pyytää kilpailutettuja tarjouksia. Tarkista aina urakoitsijan Y-tunnus Yritystietopalvelusta (ytj.fi), voimassa oleva ennakkoperintärekisterimerkintä ja mahdollinen tilaajavastuulaki-raportti Tilaajavastuu.fi-palvelusta. Luotettavuuden merkki on myös jäsenyys Rakennusteollisuus RT:ssä tai Suomen Talotekniikkaliitto SULVI:ssa. Vältä käteismaksuja ja edellytä aina kirjallinen sopimus urakkaehdoista ennen töiden aloitusta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Älykkäät ratkaisut kodin ylläpitoon: Teknologia apuna
• Kodin korjaus ja ylläpito aloittelijalle: opas ensiaskelista vuosihuoltoon
• Kodin vuosihuolto kuukausittain: mitä tarkistetaan, milloin ja miksi

Lähteet

• Tilastokeskus – Rakennuskustannusindeksi (RKI) – Suomen virallinen rakentamisen panoskustannusten seurantaindeksi
• Tilastokeskus – Rakennuskanta – Suomen rakennuskannan tilastotiedot
• Verohallinto – Kotitalousvähennys – Virallinen ohje kotitalousvähennyksen soveltamisesta
• Finlex – Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) – Tilaajavastuulaki
• Eurostat – Construction production and price indices – Pohjoismainen ja eurooppalainen rakennuskustannusvertailu
• Finlex – Suomen lainsäädäntö, mukaan lukien valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljestä (2026)

Kodin turvallisuus 2026: Täydellinen opas älykkääseen kotiturvaan