Suomalaisessa omakotitalossa on satoja komponentteja, jotka tarvitsevat säännöllistä huomiota – silti tutkimusten mukaan valtaosa asukkaista tekee huoltotoimet satunnaisesti, ei suunnitelman mukaan. LVI-insinööritoimisto Karlssonin selvityksen mukaan ilmanvaihtosuodattimet tulisi vaihtaa 3–6 kuukauden välein, mutta käytännössä ne jäävät vuosikausia vaihtamatta. Tulos näkyy sekä energialaskussa että sisäilman laadussa. Kuukausittainen vuosihuoltoaikataulu muuttaa reaktiivisen korjailun ennakoivaksi ylläpidoksi.
Miksi vuosihuoltoaikataulu kannattaa tehdä heti tänään
Kodin ylläpito ei ole yksittäinen projekti vaan jatkuva prosessi. Kun huoltotehtävät on kirjattu kalenteriin etukäteen, niiden hoitaminen vie murto-osan siitä ajasta, jonka korjaaminen vaatisi jälkikäteen. Räystäskourujen puhdistamatta jättäminen voi johtaa vesivaurioihin katon rakenteisiin; likaiset ilmanvaihtosuodattimet nostavat puhaltimien sähkönkulutusta ja heikentävät sisäilmaa.
Rakentaja.fi:n asiantuntija-artikkelin mukaan ennakoiva kunnossapito on selvästi halvempaa kuin reaktiivinen korjaus. Omakotitalon huoltohistoria myös kasvattaa kiinteistön myyntiarvoa, kun dokumentoitu huoltokirja osoittaa ostajalle, että taloa on hoidettu vastuullisesti.
Hyvä lähtökohta on käydä koko talo läpi kerran perusteellisesti ja kirjata kaikki havaitut asiat. Sen jälkeen tehtävät jaetaan neljään kategoriaan: kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, vuosittaiset ja harvemmin toistuvat toimenpiteet. Tähän artikkeliin on koottu käytännöllinen runko, jota voi soveltaa omaan talouteen.
Tammi–maaliskuu: talvihuollon tarkastukset
Talvikuukaudet ovat otollinen aika tarkistaa lämmitysjärjestelmä, kun se on täydessä käytössä. Patterit ilmataan tarvittaessa, ja lämpötilasäätö tarkistetaan. LVI-insinööritoimisto Karlssonin suosituksen mukaan pattereiden ilmaus ja perussäätö tulisi suorittaa vuosittain ennen lämmityskauden alkua tai sen aikana.
Tammikuussa kannattaa tarkistaa myös katolla oleva lumikerros, erityisesti räystäiden kohdalla. Liiallinen lumikuorma voi aiheuttaa rakennevaurioita. Jos talossa on lattialämmitys, sen toiminta on helppo varmistaa, kun ulkolämpötila on alimmillaan.
Helmikuussa on hyvä hetki tarkastaa ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Vetoisuus talvella on merkki kuluneista tiivisteistä, jotka nostavat lämmityskustannuksia huomattavasti. K-Raudan huoltokirjaoppaan mukaan hanojen ja wc-istuimien tiivisteet on syytä tarkistaa vuosittain, ja helmikuu sopii tähän hyvin ennen kevään vilkkaampaa remonttisesonkia.
Maaliskuun huolto keskittyy jo kevään ennakoivaan valmisteluun. Sulanut lumi voi paljastaa sokkelivaurioita tai puutteita salaojituksessa. Kellarin ja ryömintätilan tarkastus ennen sulamisvesien tuloa on viisas varotoimi.
Huhti–kesäkuu: keväthuollon perinteiset tarkastukset
Kevät on perinteisesti kodin huollon sesonkiaikaa. Lumien sulamisen jälkeen on aika kiertää talo ulkopuolelta ja kirjata talven jäljet. Katto, räystäät, syöksytorvet ja sokkeli tarkistetaan silmämääräisesti. Räystäskourujen puhdistus talven roskista on ensimmäinen prioriteetti, sillä tukkeutuneet kourut ohjaavat sulamisvedet vääriin paikkoihin.
Huhtikuu on myös sopiva aika tarkistaa ilmavaihtokoneen kunto perusteellisemmin. LVI-insinööritoimisto Karlssonin mukaan ilmanvaihtokoneen perusteellisempi huolto on hyvä tehdä 1–2 vuoden välein, ja se sisältää puhallinmoottoreiden, lauhduttimen ja lämmönsiirtimen puhdistuksen.
Toukokuussa tarkistetaan terassi, piha-alue ja aidat. Puupintaiset rakenteet saattavat tarvita pintakäsittelyä, jos viime käsittelystä on kulunut useampi vuosi. Salaojien toiminta kannattaa varmistaa kastelemalla maata ja seuraamalla, mihin vesi ohjautuu.
Kesäkuun huolto painottuu vesipisteisiin: ulkohanaan yhdistetyt letkut ja kastelulaitteet otetaan käyttöön, ja samalla tarkistetaan, että liitokset pitävät. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön puhdistus on kesäkuun tehtävistä yksi tärkeimmistä – tukkeutunut kenno laskee laitteen hyötysuhdetta merkittävästi.
Heinä–syyskuu: kesä- ja syyshuollon tehtävät
Heinäkuu on monelle suomalaiselle lomakausi, mutta kodin huolto ei pidä taukoa. Jos talossa on mökki tai kesäkoti, tarkistukset tehdään sinne. Pääkodissa heinäkuu on hyvä aika huoltaa ikkunat sisältä päin: tiivisteet, saraneet ja lukitusmekanismit. Puhdistetut ikkunat myös päästävät enemmän valoa sisään.
Elokuu on syystalveen valmistautumisen kuukausi. Ilmalämpöpumpun suodattimet puhdistetaan, ja lämmitysjärjestelmä valmistellaan tulevaan kauteen. Vesilukkojen puhdistus kannattaa tehdä kerran tai kahdesti vuodessa, ja elokuu sopii ensimmäiseksi ajankohdaksi ennen kuin sisätiloissa vietetään enemmän aikaa.
Syyskuun tärkein huoltotehtävä on lämmitysjärjestelmän valmistelu. Patterit ilmataan, ja termostaatit tarkistetaan. Savupiippu ja tulisijat nuohotaan ennen kuin niitä aletaan käyttää säännöllisesti. Rakentaja.fi:n vuosikello-artikkelin mukaan syyskuu on tärkein yksittäinen huoltokuukausi omakotitalossa, koska se valmistaa talon talveen.
Loka–joulukuu: talveen valmistautuminen
Lokakuussa kiinteistö suljetaan talvea varten. Ulkohana suljetaan ja vesijohto tyhjennetään, ettei se jäädy. Puutarhakaluston suojaaminen ja laitteiden varastointi kuuluvat rutiiniin. Kasvihuoneita ja talvisuojattavia istutuksia hoidetaan ennen pakkasten tuloa.
Marraskuussa tarkistetaan kattorakenteet vielä kerran ennen lumen tuloa. Räystäskourut puhdistetaan syksyn lehdistä, jotka ovat tukkineet ne. Tässä kuussa myös sähkökeskuksen ympäristö kannattaa tarkistaa: onko keskuksen lähellä ylimääräistä tavaraa, toimivatko vikavirtasuojakytkimet?
Joulukuu on vuosihuollon päätöskuukausi. Hyvä tapa on käydä läpi kuluneen vuoden huoltokirjamerkinnät ja kirjata seuraavan vuoden aikataulu valmiiksi kalenteriin. Talontoveri.fi:n omakotitalon huoltolistaohjeen mukaan alkukartoitus ja huoltokirjan ylläpito ovat koko vuosihuollon perusta.
Vuosihuoltoaikataulu taulukkona: tehtävät kuukausittain
Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimmät huoltotehtävät kuukausittain. Taulukko on yleisluontoinen; jokainen talous räätälöi siitä omansa huoltokirjaan.
| Kuukausi | Tärkeimmät huoltotehtävät | Prioriteetti |
|---|---|---|
| Tammikuu | Lumikuorman seuranta, lattialämmityksen tarkistus, sähkölaitteet | Korkea |
| Helmikuu | Ikkunoiden ja ovien tiivisteet, hanojen tiivisteiden tarkistus | Korkea |
| Maaliskuu | Sokkelin tarkistus, ryömintätila, salaojat sulamisvesiä varten | Korkea |
| Huhtikuu | Katto ja räystäät, ilmanvaihtokone 1–2v välein, suodattimen vaihto | Korkea |
| Toukokuu | Terassi ja aidat, puupinnat, piha-alue, salaojien toiminta | Normaali |
| Kesäkuu | Ulkohanat, ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö, kastelulaitteet | Normaali |
| Heinäkuu | Ikkunoiden saraneet ja tiivisteet sisältä, kesäkoti | Normaali |
| Elokuu | Ilmalämpöpumpun suodattimet, vesilukkojen puhdistus, lämmityksen valmistelu | Korkea |
| Syyskuu | Pattereiden ilmaus ja perussäätö, savupiipun nuohous, lämmitysjärjestelmä | Erittäin korkea |
| Lokakuu | Ulkohanan sulkeminen, puutarhakaluston suojaus, talvisulkeminen | Korkea |
| Marraskuu | Räystäskourujen lehtienpuhdistus, sähkökeskuksen ympäristö, kattorakenteet | Korkea |
| Joulukuu | Huoltokirjan päivitys, seuraavan vuoden aikataulun kirjaus | Normaali |
Taulukko perustuu K-Raudan talon huoltokirjaoppaan, LVI-insinööritoimisto Karlssonin ja Rakentaja.fi:n suosituksiin.
Talotekniikan huoltovälit: LVI ja sähkö
Talotekniikka – eli lämmitys, vesi, ilmanvaihto ja sähkö – on kodin kallein ja kriittisin kokonaisuus. Sen huollon laiminlyöminen johtaa energiahukan lisäksi vakaviin vaurioriskeihin. LVI-insinööritoimisto Karlssonin julkaiseman huoltovälitaulukon mukaan eri järjestelmillä on selkeästi erilaiset syklit.
| Talotekniikan kohde | Suositeltu huoltoväli | Lähde |
|---|---|---|
| Ilmanvaihtosuodattimet | 3–6 kuukautta | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
| Raitisilmaventtiilien suodattimet | Kerran vuodessa | K-Rauta huoltokirjaopas |
| Pattereiden ilmaus ja perussäätö | Vuosittain | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
| Lattiakaivon puhdistus | 3–4 kertaa vuodessa | K-Rauta huoltokirjaopas |
| Vesilukkojen puhdistus | 1–2 kertaa vuodessa | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
| Ilmanvaihtokoneen perushuolto | 1–2 vuoden välein | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
| Ilmanvaihtokanavien puhdistus | Noin 10 vuoden välein | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
| Sähkökeskusten lämpökuvaus | 5 vuoden välein | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
| Lämmönjakokeskuksen perushuolto | 10–15 vuoden välein | LVI-insinööritoimisto Karlsson |
Sähköturvallisuuden osalta Tukes korostaa, että vikavirtasuojakytkimet on testattava säännöllisesti – käytännössä tämä tarkoittaa testinapin painamista muutaman kuukauden välein. Sähköasennusten laajempi tarkistus ammattilaisen toimesta on suositeltavaa noin 15–20 vuoden käytön jälkeen.
Talotekniikan huollon laiminlyöminen ei näy heti, mutta se kasvattaa sekä energialaskua että korjausriskiä vuosi vuodelta.
Ulkorakenteet ja julkisivu: milloin uusia, milloin huoltaa
Talon ulkokuori ottaa eniten iskuja säältä, auringolta ja kosteudelta. Sen huolto on pitkäjänteisempää kuin talotekniikan: pintakäsittelyt kestävät vuosikymmeniä, mutta tarkastukset on tehtävä vuosittain. K-Raudan huoltokirjaoppaan mukaan puupintaiset julkisivut, ikkunanpokat ja ulko-ovet tarvitsevat pintakäsittelyä 5–15 vuoden välein materiaalin ja altistuksen mukaan.
Räystäskourut ja syöksytorvet tarkistetaan kahdesti vuodessa: keväällä sulamisvesien jälkeen ja syksyllä lehtien pudottua. Tukkeutuneet kourut ovat yksi yleisimmistä kosteusvahinkojen syistä suomalaisissa omakotitaloissa. Byggtask.fi:n kuntotarkastussivuston tietojen mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien tarkastusväli on 12 kuukautta.
Katon kunto on tärkeä arvioida vuosittain silmämääräisesti. Tiilikatolla etsitään haljenneita tai siirtyneitä tiiliä; peltikatolla ruosteen merkkejä ja saumojen kuntoa. Jos katto on yli 30 vuotta vanha, ammattilaisen tekemä kuntotarkastus on perusteltua.
Sähköinen huoltokirja: paras tapa pysyä aikataulussa
Perinteinen paperinen huoltokirja on monessa taloudessa käytössä, mutta sähköinen kalenteri tai sovellus helpottaa muistuttamista huomattavasti. Ametron kodinhuollon vuosisuunnitelma-blogikirjoituksen mukaan suunnittelu ja kalenterin käyttö ovat avainasemassa siinä, että huoltotehtävät todella tulevat tehdyiksi.
Käytännön toteutuksessa yksinkertainen lähestymistapa toimii parhaiten. Jokaiselle kuukaudelle luodaan toistuvat kalenterimerkinnät, joissa on lyhyt tehtävälista. Kun tehtävä on tehty, merkintään lisätään päivämäärä ja mahdolliset havainnot. Näin vuosien kuluessa syntyy arvokas huoltohistoria.
Talontoveri.fi:n omakotitalon huoltolistaohjeen mukaan alkukartoitus on tärkeää tehdä huolellisesti: talon perustiedot – rakennusvuosi, materiaalit, talotekniikka – kirjataan ylös ensin, ja sen jälkeen rakennetaan oma vuosikello niihin perustuen. Valmis yleisluontoinen vuosikello toimii hyvänä pohjana, mutta sitä on muokattava oman talon erityispiirteisiin.
Jos älykodin teknologia kiinnostaa, vuosihuolto on luonteva paikka ottaa käyttöön älykkäitä sensoreita, jotka seuraavat esimerkiksi kosteutta tai lämpötilaa automaattisesti. Lisää tietoa löytyy artikkelista Älykkäät ratkaisut kodin ylläpitoon: Teknologia apuna.
Sähköinen kalenteri muistuttaa tekemättömistä huolloista – paperinen huoltokirja ei herää kello seitsemän aamulla.
Itse vai ammattilainen: raja on selvä
Merkittävä osa vuosihuollon tehtävistä on sellaisia, joihin ei tarvita erikoisosaamista. Suodattimien vaihto, lattiakaivon puhdistus, ikkunoiden tiivisteiden tarkistus ja räystäskourujen puhdistus ovat taitotasoltaan DIY-tehtäviä, jotka voi opetella helposti. Tarkempaa tietoa kodin korjaustöiden aloittamisesta löytyy artikkelista Kodin korjaus ja ylläpito aloittelijalle: opas ensiaskelista vuosihuoltoon.
Ammattilaiselle kuuluvat ehdottomasti sähköasennuksiin liittyvät tehtävät, savupiipun nuohous, ilmanvaihtokanavien puhdistus ja laajemmat kuntotarkastukset. Sähkökeskuksen lämpökuvaus on LVI-insinööritoimisto Karlssonin suosituksen mukaan tehtävä ammattilaisen toimesta 5 vuoden välein.
Hanojen ja wc-istuimien tiivisteiden vaihto on juuri sillä harmaalla alueella, jossa osaava kotnikko selviää itse, mutta epäröivä kannattaa kutsua putkimiehen. Varsinkin vanhemmissa rakennuksissa putkistoihin kosketuksessa kannattaa olla varovainen, koska vanhat liitokset voivat olla hauraita.
Huollon kustannukset ja säästöt: mitä on varaa jättää tekemättä
Ennakoiva huolto maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ilmanvaihtosuodattimen vaihtaminen 3–6 kuukauden välein maksaa muutaman kymmenen euron vuodessa, mutta tukkeutunut suodatin voi aiheuttaa ilmanvaihtokoneen moottorin ylikuormittumisen, jonka korjaus maksaa satoja tai jopa tuhansia euroja.
Räystäskourujen puhdistamatta jättäminen voi johtaa vesivaurioihin katon rakenteisiin tai kellariin. Vesivaurion korjaus maksaa tyypillisesti tuhansia euroja, ja vakuutus ei korvaa sitä, jos laiminlyönnin katsotaan aiheutuneen hoidon puutteesta.
Lämmitysjärjestelmän perussäätö on erityisen merkityksellinen energiatehokkuuden kannalta. Motivan energiansäästöoppaan mukaan huonosti säädetty lämmitysjärjestelmä voi kuluttaa jopa 10–15 prosenttia enemmän energiaa kuin hyvin säädetty. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa merkittäviä eurosia vuodessa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Älykkäät ratkaisut kodin ylläpitoon: Teknologia apuna
- Kodin korjaus ja ylläpito aloittelijalle: opas ensiaskelista vuosihuoltoon
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Kuinka usein kodin vuosihuolto kannattaa tehdä?
Nimitys ”vuosihuolto” on hieman harhaanjohtava: käytännössä huoltotehtäviä on joka kuukausi, mutta suurimmat tarkastuskokonaisuudet ajoittuvat kevätseen ja syksyyn. Keväthuolto tehdään tyypillisesti huhti–toukokuussa talven jälkeen, ja syyshuolto syyskuussa ennen lämmityskauden alkua. Lisäksi joka kuukausi on omia pienempiä rutiinitehtäviään kuten suodattimien tarkistus ja lattiakaivon puhdistus. Hanakat Oy:n mukaan tyypillinen kodin vuosihuoltokäynti kestää noin 4 tuntia, kun se tehdään kerralla ammattilaisen toimesta. Itse tehtynä ja tehtäviin hajautettuna aikaa ei mene juuri lainkaan kerralla.
Mitä kodin vuosihuoltoon kuuluu?
Kodin vuosihuolto kattaa kolme pääaluetta: talotekniikan (LVI ja sähkö), ulkorakenteet ja sisätilat. Talotekniikassa huolletaan ilmanvaihtosuodattimet, patterit, vesilukot, lattiakaivot ja hanojen tiivisteet. Ulkorakenteissa tarkistetaan katto, räystäät, syöksytorvet, julkisivu, ikkunat ja sokkeli. Sisätiloissa arvioidaan kosteusvaurion merkit, ikkunoiden ja ovien toiminta, sähköpisteet sekä mahdolliset pinnoitteiden vauriot. Hyvä muistisääntö on käydä talo läpi kerros kerrokselta ja alue alueelta järjestelmällisesti, eikä vain reagoida näkyviin ongelmiin.
Mitkä huoltotoimet pitää tehdä joka vuosi ja mitkä harvemmin?
Vuosittain tehtäviä toimenpiteitä ovat pattereiden ilmaus, raitisilmaventtiilien suodattimien vaihto, savupiipun nuohous ja räystäskourujen tarkistus. 1–2 vuoden välein on perusteltua huoltaa ilmanvaihtokone perusteellisemmin. 5 vuoden välein suositellaan sähkökeskuksen lämpökauvusta ammattilaisen toimesta. 10–15 vuoden välein tehdään lämmönjakokeskuksen laajempi huolto, ja noin 10 vuoden välein ilmanvaihtokanavien puhdistus. Puupintojen pintakäsittely toistuu 5–15 vuoden välein materiaalin ja altistuksen mukaan. Nämä aikavälit perustuvat LVI-insinööritoimisto Karlssonin ja K-Raudan huoltokirjaoppaan suosituksiin.
Voiko huollon jakaa kuukausittaiseksi vuosikelloksi?
Kyllä, ja se on suositeltavaa. Vuosikellon idea on jakaa tehtävät tasaisesti ympäri vuoden, jotta mikään kuukausi ei kuormitu liikaa. Esimerkiksi tammikuussa tarkistetaan katolla lumikuorma, helmikuussa tiivisteet, maaliskuussa sokkeli, huhtikuussa ilmanvaihtokone ja niin edelleen. Talontoveri.fi:n omakotitalon huoltolistaohjeen mukaan tämä tasainen jakaminen on käytännöllisesti paras lähestymistapa, koska se estää keväisen ”kaiken kerralla” -stressin ja varmistaa, että tehtävät todella tulevat tehdyiksi pitkin vuotta.
Mitkä talotekniikan osat pitää tarkistaa säännöllisesti?
Säännöllisintä huomiota vaativat ilmanvaihtosuodattimet (vaihto 3–6 kuukauden välein), lattiakaivot (puhdistus 3–4 kertaa vuodessa), vesilukot (puhdistus 1–2 kertaa vuodessa) sekä patterit (ilmaus vuosittain). Ilmalämpöpumpussa suodattimet puhdistetaan 1–3 kuukauden välein käytön mukaan, ja ulkoyksikön kenno tarkistetaan ainakin kerran vuodessa. Hanojen tiivisteet tarkistetaan vuosittain vuotojen havaitsemiseksi ajoissa. Nämä ovat kaikki kohteita, joissa pienet laiminlyönnit kasautuvat ajan myötä kalliiksi ongelmiksi.
Kuinka paljon kodin vuosihuolto vie aikaa?
Jos huoltotehtävät tehdään kerran vuodessa kaikki kerralla, ammattilaisen tekemä kodin vuosihuolto vie Hanakat Oy:n mukaan noin 4 tuntia. Itse tehtynä ja kuukausikellomaisesti hajautettuna yksittäinen kuukausi vaatii tavallisesti 15–30 minuuttia, kun kyseessä on rutiininomainen tarkistus tai suodattimen vaihto. Suuremmat toimenpiteet kuten pattereiden perussäätö tai ilmanvaihtokoneen huolto vievät 1–2 tuntia kerrallaan. Vuotuisesti aikaa menee arviolta 6–12 tuntia, mikä on vaatimaton investointi suhteessa saatuun hyötyyn.
Mitkä huoltotehtävät voi tehdä itse ja mitkä kuuluvat ammattilaiselle?
Itse voi tehdä suodattimien vaihdon, lattiakaivon ja vesilukkojen puhdistuksen, räystäskourujen puhdistuksen, ikkunoiden tiivisteiden tarkistuksen sekä pattereiden ilmauksen. Ammattilaiselle kuuluvat kaikki sähköasennustyöt, savupiipun nuohous, ilmanvaihtokanavien puhdistus, sähkökeskuksen lämpökuvaus ja laajemmat kuntotarkastukset. Viemäriputkien ja pääjohtojen kanssa toimiminen edellyttää useimmiten LVI-ammattilaista, varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä. Epäselvissä tilanteissa on viisaampaa kutsua ammattilainen kuin yrittää ja aiheuttaa lisävahinkoa.
Miten huoltokirja helpottaa kodin ylläpitoa?
Huoltokirja on käytännöllinen muistiväline, joka kerää yhteen kaiken taloa koskevan huoltotiedon: milloin mikäkin on tehty, kenen toimesta ja mitä havaintoja tehtiin. Se helpottaa aikatauluista kiinni pitämistä, koska tehdyt toimenpiteet ovat nähtävissä yhdestä paikasta. Huoltokirja on myös arvokas asiakirja kiinteistön myyntitilanteessa, sillä se osoittaa ostajalle konkreettisesti, miten taloa on hoidettu. K-Raudan huoltokirjaoppaan ja Talontoveri.fi:n mukaan huoltokirjan ylläpito kannattaa aloittaa heti talon hankinnan jälkeen, ja sähköinen versio on paperista käytännöllisempi muistutustoimintojensa ansiosta.
Lähteet
LVI-insinööritoimisto Karlsson, Karves & Co Oy – Talotekniikan huoltovälien suositukset (vierailtu 2026-08-05)
K-Rauta – Talon huoltokirja – Suodattimien, lattiakaivon ja julkisivujen huoltovälisuositukset (vierailtu 2026-08-05)
Talontoveri.fi – Omakotitalon huoltolista – Vuosihuollon jakaminen kuukausittaiseksi vuosikelloksi (vierailtu 2026-08-05)
Rakentaja.fi – Kodin kunnossapidon vuosikello – Kuukausittaisten huoltotehtävien yleiskatsaus (vierailtu 2026-08-05)
Motiva.fi – Talotekniikka – Energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmien huolto (vierailtu 2026-08-05)
Tukes – Sähköturvallisuus kotona – Vikavirtasuojakytkimien testaus ja sähköasennusten tarkistus (vierailtu 2026-08-05)
Byggtask.fi – Omakotitalon keväthuolto – Räystäskourujen ja julkisivujen tarkastusvälit (vierailtu 2026-08-05)
Kodin turvallisuus 2026: Täydellinen opas älykkääseen kotiturvaan
