Yli 3,25 miljoonaa suomalaista kirjautui OmaKantaan vuonna 2024 – yhteensä 41,1 miljoonaa kertaa (Kelan tietotilinpäätös 2025). Silti moni ei tiedä, mitä kaikkea omista terveystiedoistaan voi nähdä, muuttaa tai ladata – tai miten GDPR turvaa oikeuksia silloin, kun jokin menee pieleen.
Mikä on OmaKanta ja kenelle se on tarkoitettu?
OmaKanta (kanta.fi) on Kelan ylläpitämä kansallinen terveystietojen kansalaisportaali, johon kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella, kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelussa voi tarkastella omia reseptejä, potilaskertomuksia, röntgenkuvia ja laboratoriokokeiden tuloksia kaikista niistä julkisista ja yksityisistä terveydenhuollon yksiköistä, jotka tallentavat tietoja Kanta-arkistoon.
Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2010 lähtien, ja sen käyttäjäkunta on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 vähintään kerran kirjautuneita oli 34 prosenttia väestöstä, vuonna 2021 osuus nousi 71 prosenttiin, ja vuonna 2023 se oli 56 prosenttia (Helsingin yliopisto / Helda 2024). Pandemia-ajan nousu osoitti, että digitaaliset terveyspalvelut voivat ottaa suuren harppauksen lyhyessä ajassa.
OmaKannan historia: mistä kaikki alkoi?
Kanta-palveluiden juuret ulottuvat 2000-luvun alkuun, jolloin Suomessa alettiin rakentaa kansallista sähköistä reseptijärjestelmää. Ensimmäiset eReseptit otettiin käyttöön 2010, ja saman vuoden toukokuussa avattiin My Kanta Pages -kansalaisportaali. Aluksi palvelussa saattoi lähinnä tarkistaa omat reseptit, mutta vuosien saatossa toiminnallisuus laajeni kattamaan potilasasiakirjat, suostumushallinnon ja hyvinvointitiedot.
Vuoteen 2018 mennessä palvelua oli käyttänyt 2,8 miljoonaa henkilöä – 51 prosenttia koko Suomen väestöstä ja 63 prosenttia täysi-ikäisistä (Tampereen yliopisto / Helda 2024). Kehitys on ollut nopeaa verrattuna useimpiin muihin maihin, ja Pohjoismaisessa vertailussa Suomi sijoittuu eturiviin kansallisten terveydenhuollon digitaalipalveluiden levinneisyydessä.
Mitä tietoja OmaKannasta löydät?
OmaKanta on eräänlainen oma terveydellinen arkistosi. Palvelun kautta näet reseptit ja niiden uusimishistorian, lääkärikäyntien kirjaukset ja lähetteet, laboratoriotulokset, röntgenlausunnot sekä mahdolliset hyvinvointisovelluksista tallennetut mittaustiedot.
Erittäin tärkeä toiminto on suostumustenhallinta: voit päättää, mitkä terveydenhuollon yksiköt saavat nähdä tietosi. Jos et anna suostumusta, yksityinen lääkäriasema ei pääse potilasasiakirjoihisi, vaikka haluaisit sen hoitavan sinua. Vastaavasti voit rajata tietojen luovuttamisen vain tietyille palveluille tai aikajaksoille.
Sähköinen resepti – eniten käytetty Kanta-toiminto
Kanta-palveluiden ylivoimaisesti tunnetuin osa on eResepti. Vuonna 2024 OmaKannassa tehtiin 3,8 miljoonaa reseptin uusimispyyntöä (Kelan tietotilinpäätös 2025). Reseptit säilyvät Kanta-arkistossa 2,5 vuotta kirjoittamispäivästä, ja apteekit kirjaavat toimitusmerkinnät suoraan järjestelmään.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit hakea lääkkeesi mistä tahansa Suomen apteekista ilman paperista reseptiä. Ulkomaanmatkalla reseptiä ei voi käyttää suoraan, mutta EU:n rajat ylittävää eReseptihanketta kehitetään parhaillaan.
”Kanta-palveluihin tallennetaan päivittäin yli kaksi miljoonaa uutta asiakirjaa – silti moni suomalainen ei tiedä, mitä kaikkea sieltä löytyy.”
Omaolo-palvelu: digitaalinen triage ennen vastaanottoa
Omaolo on kuntien ja hyvinvointialueiden tarjoama digitaalinen oirearviopalvelu. Se auttaa sinua arvioimaan, tarvitsetko lääkäriaikaa vai riittääkö kotihoito. Palvelussa on satoja oirekyselyitä, joiden pohjalta tekoälypohjainen järjestelmä antaa hoitosuosituksen ja tarvittaessa ohjaa suoraan ajanvaraukseen.
Omaolo on integroitu Kanta-palveluihin: antamasi tiedot voidaan siirtää terveydenhuollon potilastietojärjestelmään, jolloin lääkäri näkee oirekyselysi vastaukset ennen vastaanottoa. Kaikki hyvinvointialueet eivät tarjoa Omaolon kaikkia toimintoja, joten saatavuus vaihtelee asuinalueittain.
Muut digitaaliset terveyspalvelut Suomessa
OmaKanta ja Omaolo eivät ole ainoat välineet oman terveyden seurantaan. Suomalaisessa terveydenhuollon ekosysteemissä on useita rinnakkaisia palveluja.
| Palvelu | Ylläpitäjä | Pääkäyttötarkoitus | Saatavuus |
|---|---|---|---|
| OmaKanta | Kela | Reseptit, potilaskirjaukset, suostumukset | Kaikki |
| Omaolo | Hyvinvointialueet / THL | Oirearvio ja hoitoonohjaus | Vaihtelee alueittain |
| Maisa / Apotti | HUS / HUS-kunnat | Ajanvaraus, viestit lääkärille, tulokset | HUS-alue |
| Aster | Pirkanmaan hyvinvointialue | Ajanvaraus, potilaskommunikaatio | Pirkanmaa |
| Terveyskylä.fi | Yliopistosairaalat | Tietoa sairauksista, omahoito-ohjelmat | Kaikki |
| Mielenterveystalo.fi | HUS Psykiatria | Mielenterveys, oireilun arviointi | Kaikki |
GDPR ja potilaan oikeudet terveystietoihin
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) antaa sinulle vahvat oikeudet omiin terveystietoihisi. Terveysdata on asetuksen mukaan erityistä henkilötietoa, jolle on asetettu tiukemmat käsittelykriteerit kuin tavalliselle henkilötiedolle.
Oikeuksiisi kuuluvat: tarkastusoikeus (oikeus saada tieto siitä, mitä tietoja sinusta käsitellään), oikaisupyyntö (virheellisen tiedon korjauttaminen), rajoittaminen (tietojenkäsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa) ja siirto-oikeus (oikeus saada tietosi koneluettavassa muodossa). Erasure-oikeus eli oikeus tulla unohdetuksi soveltuu terveystietoihin rajoitetummin, koska lain mukaan tiettyjä potilasasiakirjoja on säilytettävä vähintään 12 vuotta.
Potilasasiakirjojen säilytysajat Suomessa
Sosiaali- ja terveysministeriön asetukset määräävät, kuinka pitkään terveydenhuollon on säilytettävä potilasasiakirjoja. Nämä ajat ovat yleensä pitkiä, koska tiedot voivat olla tarpeen vuosikymmenten kuluttua.
| Asiakirjatyyppi | Vähimmäissäilytysaika | Peruste |
|---|---|---|
| Potilaskertomus (aikuinen) | 12 vuotta viimeisestä merkinnästä | STM asetus 298/2009 |
| Potilaskertomus (alaikäinen) | 12 vuotta 18 v. täyttämisestä | STM asetus 298/2009 |
| Röntgenkuvat ja kuvantaminen | 10 vuotta | STM asetus 298/2009 |
| Sähköiset reseptit | 2,5 vuotta | Kanta / laki sähköisestä lääkemääräyksestä |
| Laboratoriotutkimustulokset | 10 vuotta | STM asetus 298/2009 |
| Leikkaus- ja synnytyskertomukset | Pysyvästi | Kansallisarkiston määräys |
Miten pyydät pääsyä omiin terveystietoihisi?
Helpoin tapa nähdä omat terveystietosi on kirjautua OmaKantaan osoitteessa kanta.fi. Jos haluat tietoja, joita ei näy portaalissa, sinulla on oikeus tehdä tarkastuspyyntö suoraan terveydenhuollon toimintayksikölle. Pyyntö voidaan tehdä kirjallisena tai suullisena.
Toimintayksikön on vastattava pyyntöön kuukauden kuluessa. Jos käsittely kestää, siitä on ilmoitettava ja perusteluineen voidaan pidentää kahteen kuukauteen. Maksua tarkastuksesta saa periä vain toistuvissa tai ilmeisen perusteettomissa pyynnöissä.
Hyvinvointidata älylaitteiden avulla: wearables ja Kanta
Älyrannekellot, sykemittarit ja muut puettavat laitteet keräävät jatkuvasti hyvinvointidataa: askelmääriä, sykettä, unta ja happisaturaatiota. Tällä hetkellä tällaista dataa ei siirry automaattisesti Kanta-arkistoon, mutta kehitystyö on käynnissä. Kanta-palveluiden hyvinvointitietopankki (Taltioni) on pilotoitu konsepti, jonka avulla kansalainen voi itse hallita, mitä mittausdataa hän jakaa terveydenhuollolle.
Garmin, Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch -laitteet ovat yleisimpiä Suomessa käytettyjä hyvinvointilaitteiden merkkejä. Nämä laitteet tallentavat datan valmistajan omaan pilvipalveluun (Garmin Connect, Apple Health, Samsung Health), minkä jälkeen tiedot voidaan osittain siirtää kolmansille sovelluksille. Terveysdata: mitä se on ja mistä sitä kertyy –artikkeli selittää tarkemmin, miten eri laitteiden keräämä data eroaa toisistaan.
Datan jakaminen tutkimukseen: FinData ja biopankkilaki
Suomi on edelläkävijä terveystietojen tutkimuskäytössä. FinData on sosiaali- ja terveysministeriön alainen viranomainen, joka myöntää lupia sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön. Tutkijat voivat hakea lupaa esimerkiksi yhdistää Kanta-rekisteriä Tilastokeskuksen elinolotietoihin tai THL:n tautirekistereihin.
Biopankkilaki (688/2012, uudistettu 2023) puolestaan säätelee kudosnäytteiden ja niihin liittyvien terveystietojen käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. Suomessa toimii useita biopankkeja, kuten Suomen Biopankki ja THL Biopankki, joihin kansalainen voi liittyä vapaaehtoisesti. Tietojesi käyttöä voi rajata tai biopankkiluvan perua milloin tahansa.
Alaikäisen terveystietojen hallinta
Alle 18-vuotiaan lapsen terveystietoja hallinnoi ensisijaisesti huoltaja. Huoltajalla on oikeus nähdä lapsen tiedot OmaKannassa, mikäli lapsi ei ole kieltänyt tätä. Murrosiässä nuorelle syntyy oikeus itsenäiseen hoitoon tietyissä asioissa, ja tällöin lääkäri voi arvioida, onko alaikäinen riittävän kypsä päättämään omasta hoidostaan ilman huoltajan suostumusta.
OmaKannassa alaikäisillä käyttäjillä oli vuonna 2024 noin 90 000 kirjautujaa (Kelan tietotilinpäätös 2025). Huoltajan asiointipalvelussa voi hoitaa mm. reseptiasioita alle 10-vuotiaan puolesta.
Tietoturva: miten Kanta suojaa tietosi?
OmaKannan tietoturva perustuu vahvaan tunnistautumiseen, salattuun tietoliikenteeseen ja rooliperusteiseen käyttöoikeushallintaan. Kela vastaa palvelun teknisestä tietoturvasta, ja sen toimintaa valvoo Tietosuojavaltuutetun toimisto. Jokainen tietojesi katselu kirjataan lokiin: voit OmaKannasta tarkistaa, ketkä terveydenhuollon ammattilaiset ovat katsoneet tietojasi.
Tietosuojarikkomuksen sattuessa sinulla on oikeus tehdä ilmoitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon. Valvontaviranomaisella on toimivalta määrätä sakkoja GDPR:n nojalla – suurimmillaan jopa 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Digitaalinen perintö -artikkeli käsittelee myös sitä, mitä terveystiedoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen.
Potilaan valitusoikeudet: muistutus, kantelu ja valitus
Jos epäilet saaneesi virheellistä hoitoa tai tietojasi on käsitelty väärin, sinulla on käytettävissä useita valitusreittejä. Ensimmäinen askel on yleensä muistutus hoitopaikkaan. Se on nopea tapa saada vastaus, ja toimintayksikön on käsiteltävä se kohtuullisessa ajassa.
Jos muistutus ei riitä tai kyse on tietosuojaloukkauksesta, voit tehdä kantelun Valviraan (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) tai Aluehallintovirastoon. Tietosuojaloukkaukset kuuluvat Tietosuojavaltuutetun toimiston valvontaan.
Pohjoismaiset terveysportaalit vertailussa
Suomi ei ole ainut Pohjoismaa, jossa kansalaisilla on pääsy omiin terveystietoihinsa kansallisen portaalin kautta. Pohjoismaisessa vertailuraportissa 2022 (Nordic National Health Portals 2022) Suomi, Ruotsi (1177.se), Norja (helsenorge.no) ja Tanska (sundhed.dk) esitettiin kaikki toimivina malliesimerkkeinä.
Ruotsissa Nationell patientöversikt (NPÖ) ja 1177 Vårdguiden tarjoavat vastaavia toimintoja kuin OmaKanta. Norjan Helsenorge.no on laajalti käytetty, ja Tanskan sundhed.dk mahdollistaa myös terveysyhteydenotot digitaalisesti. Kaikkiaan Pohjoismaat ovat kansainvälisessä vertailussa etulinjassa kansalaisten terveysdatan hallinnassa. Lisää terveysteknologian mahdollisuuksista löydät terveysteknologian hyödyntämisoppaastamme.
EHDS: tuleva eurooppalainen terveystietoalue
Euroopan unionin Euroopan terveystietoalue (European Health Data Space, EHDS) on EU-asetus, jonka tavoitteena on mahdollistaa terveystietojen liikkuminen turvallisesti EU-maiden välillä sekä ensiöisessä (oma hoito) että toissijaisessa (tutkimus) käytössä. Asetus hyväksyttiin vuonna 2024, ja sen velvoitteet tulevat voimaan vaiheistettuna vuosina 2026–2030.
EHDS:n myötä suomalaisilla on tulevaisuudessa oikeus nähdä terveystietonsa myös ulkomailla, esimerkiksi EU-matkalla sairastuessaan. Suomi on yhtenä pilottimaajoukossa, ja OmaKanta-palvelua kehitetään EHDS-yhteensopivaksi.
Käytännön vinkkejä: näin hallitset tietojasi tehokkaasti
Kirjaudu OmaKantaan säännöllisesti, vaikka sinulla ei olisi akuuttia tarvetta. Tarkista reseptilista – päättyvätkö jotkin reseptit lähiaikoina? Ovatko yhteystietosi ajan tasalla? Onko jokin laboratoriotulos jäänyt epäselväksi?
Suostumustenhallinta kannattaa käydä läpi ainakin kerran. Jos olet käynyt yksityislääkärillä ja toivot julkisen terveydenhuollon näkevän nämä tiedot, tarkista, että olet antanut tähän luvan. Kieltoja voi aina peruuttaa tai uusia tarpeen mukaan.
”Terveystietosi ovat omiasi – GDPR takaa sinulle oikeuden tarkastaa, korjata ja rajoittaa niiden käyttöä.”
Rajoitukset: mitä OmaKanta ei kata
OmaKanta ei näytä kaikkia terveydenhuollon kirjauksia. Osa vanhemmista potilasasiakirjoista ei ole digitoitu eikä siirretty Kanta-arkistoon. Lisäksi jotkut yksityiset palveluntuottajat – erityisesti pienet toimijat – eivät vielä liity Kantan, joten näiden käyntien tiedot puuttuvat.
Myös psykiatrian ja päihdehoidon kirjaukset voivat olla suojattuja tavallisista potilasasiakirjoista poikkeavalla tavalla. Terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus kertoa sinulle, mitä tietoja käsitellään ja missä ne sijaitsevat, vaikka ne eivät näkyisi OmaKannassa.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Miten pääsen kirjautumaan OmaKantaan?
OmaKantaan kirjaudutaan osoitteessa kanta.fi vahvalla sähköisellä tunnistautumisella. Voit käyttää suomalaisia verkkopankkitunnuksia (esimerkiksi Nordea, OP, Danske Bank, Aktia, S-Pankki, Handelsbanken tai POP Pankki), mobiilivarmennetta tai henkilökortin sirua. Kirjautuminen vaatii toimivan laitteen – tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen – sekä internetyhteyden. Palvelu toimii kaikilla yleisillä selaimilla eikä vaadi erillisen sovelluksen asentamista, joskin mobiilisovellus on myös saatavilla iOS- ja Android-laitteille.
Voiko lääkäri nähdä kaikki terveystietoni ilman lupaani?
Ei automaattisesti. Kanta-palveluissa pätee ns. informoitu suostumus: sinun on annettava lupa siihen, että tietosi ovat muiden terveydenhuollon toimipisteiden käytettävissä. Ilman suostumusta toinen toimintayksikkö ei voi katsoa Kanta-arkistoon tallennettuja tietojasi. Suostumuksen voi antaa tai peruuttaa OmaKannan suostumustenhallintaosiossa. Poikkeuksena ovat hätätilanteet, joissa välttämättömät hoitotiedot voidaan katsoa potilaan etu huomioiden, vaikka suostumus puuttuisi.
Miten voin pyytää virheellisen terveystiedon korjaamista?
Tee ensin oikaisupyyntö kirjallisesti sille terveydenhuollon toimintayksikölle, joka on kirjannut virheellisen tiedon. Toimintayksikkö on velvollinen käsittelemään pyyntösi ja vastaamaan siihen. Jos pyyntö hyväksytään, tieto korjataan sekä paikallisessa potilastietojärjestelmässä että Kanta-arkistossa. Mikäli pyyntösi hylätään, sinulle on annettava kirjallinen perustelu. Voit tällöin viedä asian Tietosuojavaltuutetun toimistoon tai tehdä kantelun Valviraan. Prosessissa kannattaa olla täsmällinen: kirjaa muistiin, mitä tieto väittää, miksi se on virheellinen ja mikä on oikea tieto.
Mitä hyötyä Omaolo-palvelusta on?
Omaolo auttaa sinua arvioimaan, milloin tarvitset lääkärin vastaanottoa ja milloin kotihoito riittää. Palvelu vähentää turhia päivystyskäyntejä ja nopeuttaa asianmukaisen hoidon alkamista. Täytät oirekyselyn digitaalisesti, ja palvelu antaa hoitosuosituksen sekä ohjaa tarvittaessa suoraan ajanvaraukseen. Tiedot siirtyvät terveydenhuollolle, jolloin lääkäri on jo perillä tilanteestasi ennen vastaanottoa. Palvelun saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain, joten tarkista oman alueesi tarjonta alueen omilta verkkosivuilta.
Säilytetäänkö terveystietoni turvallisesti?
Kanta-palvelut käyttävät salattu tietoliikennettä (TLS) ja vahvaa käyttöoikeushallintaa. Palvelun teknisestä tietoturvasta vastaa Kela, ja toimintaa valvoo Tietosuojavaltuutetun toimisto. Jokainen katselu tallentuu lokiin, jonka voit itse tarkistaa OmaKannasta. Terveydenhuollon ammattilainen ei voi katsoa tietojasi ilman asianmukaista käyttöoikeutta ja kirjautumista omilla tunnuksillaan – tämä luo vastuuseurannan jokaiselle katselukerralle. GDPR ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) asettavat lisävelvoitteita tietojen käsittelylle.
Voiko alaikäinen nähdä omat terveystietonsa OmaKannasta?
Alle 10-vuotiaiden tiedot näkyvät huoltajille OmaKannan huoltajan asiointi -osiossa. 10–17-vuotias voi kirjautua OmaKantaan itsenäisesti ja nähdä omat tietonsa. Nuori voi myös rajoittaa huoltajan pääsyä tietoihinsa, jos lääkäri on arvioinut hänen olevan riittävän kypsä päättämään hoidostaan itsenäisesti. Vuonna 2024 alle 18-vuotiaita käyttäjiä oli noin 90 000 (Kelan tietotilinpäätös 2025). Tarkemmat ikärajat ja käyttöoikeudet on määritelty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista.
Mitä tapahtuu tiedoilleni, jos kuolen?
Potilasasiakirjat säilytetään lakisääteisen säilytysajan mukaisesti myös kuoleman jälkeen. Omaisilla ei ole automaattista oikeutta nähdä vainajan terveystietoja – salassapitovelvollisuus säilyy kuoleman jälkeenkin. Poikkeuksia voidaan tehdä esimerkiksi perinnöllisten sairauksien selvittämiseksi tai lääketieteellisten kuolemansyyselvitysten yhteydessä. Vainajan edusmies voi hakea tietoja erikseen perustellulla syyllä.
Mikä on EHDS ja miten se vaikuttaa minuun?
EHDS (European Health Data Space) on EU:n asetus, joka mahdollistaa terveystietojen siirtämisen EU-maiden välillä. Kun asetus tulee täysin voimaan 2026–2030, voit matkustaessasi toiseen EU-maahan saada siellä hoidon, ja lääkäri pystyy katsomaan tietosi kotimaastasi. Lisäksi EHDS vahvistaa oikeuksiasi: sinulla on oikeus vastustaa omien tietojesi käyttöä toissijaisiin tarkoituksiin, kuten tekoälytutkimukseen tai lääketeollisuuden datanhankintaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Terveysdata hallintaan: Opas terveysteknologian hyödyntämiseen
- Miten tekoäly hyödyntää terveysdataasi – ennustava terveys arjessa
- Parhaat terveyssovellukset 2025 – vertailu viidestä vaihtoehdosta
- Puettava teknologia terveysdatan kerääjänä – sykemittarit, sormukset ja kellot vertailussa
- Terveysdata ja yksityisyys: Riskit mitä sinun täytyy tietää
- Terveysdata käytännössä: uni, liikunta ja ravinto yhteen
- Terveysdata: Mitä se on, mistä sitä kertyy ja miksi se merkitsee sinulle?
- Apple Health vs Google Fit – kumpi tallentaa terveystietosi paremmin?
- Garmin Connect terveysdatan seurantaan – ominaisuudet ja yksityisyys
- Kanta-palvelu arvostelu: Näin pääset käsiksi omiin terveystietoihisi
- Omaolo-sovellus kokemuksia – toimiiko oirearviointityökalu arjessa?
- Polar Flow sovellus arvostelu – suomalainen klassikko terveysdatan hallinnassa
- Whoop 4.0 arvostelu Suomessa – kannattaako tilauspalvelu?
Lähteet
- Kelan tietotilinpäätös 2025 – OmaKannan käyttötilastot 2024
- Kanta.fi – Statistics (järjestelmäkehittäjille) – päivittäinen asiakirjakertymä ja käyttötilastot
- Kanta.fi – Statistics (kansalaisille) – yleistilastot
- Helsingin yliopisto / Helda – Regional Use of Open Notes (2024) – OmaKannan alueellinen käyttö 2017–2023
- Tampereen yliopisto / Helda – Large-scale implementation of Kanta 2010–2018 – Kanta-palveluiden käyttöönotto ja käyttäjätilastot
- Nordic National Health Portals – Comparative analysis 2022 – Pohjoismainen vertailu kansallisista terveysportaaleista
- Kela / Tietotarjotin – Use of MyKanta – kuukausittaiset käyttäjämäärät
Kodin turvallisuus 2026: Täydellinen opas älykkääseen kotiturvaan
